1. Tulkaat, te pakanat, ja kuulkaat, kansat ottakaat vaari;
maa kuulkaan ja mitä siinä on, maan piiri ja kaikki, mitä siinä syntyy.
2. Sillä Herra on vihainen kaikille pakanoille, ja on närkästynyt kaikille heidän
joukoillensa; hän on heitä kiroova, ja antaa teurastaa heitä.
3. Heidän lyötynsä pitää heitettämän pois, niin että pahan hajun pitää tuleman
heidän ruumiistansa, ja vuoret kuohuman heidän verestänsä.
4. Ja koko taivaan joukko pitää mätänemän, ja taivas pitää käärittämän kokon
niinkuin kirja; ja kaikki hänen joukkonsa putooman niinkuin lehti putoo viinapuusta,
ja niinkuin kuivettunut lehti fikunapuusta.
5. Sillä minun miekkani on taivaissa juovuksissa; ja katso, sen pitää tuleman
alas Edomin päälle ja kirotun kansan päälle, sitä rankaisemaan.
6. Herran miekka on verta täynnä, ja on paksu lihavuudesta, karitsain ja kauristen
verestä, ja jääräin munaskuiden lihavuudesta; sillä Herralla pitää oleman uhri
Botsrassa, ja suuri teurastaminen Edomin maalla.
7. Yksisarvillisten pitää myös kulkeman alas heidän kanssansa, ja mullit syötettyin
härkäin kanssa; sillä heidän maansa pitää juopuman verestä, ja heidän multansa
lihavaksi tuleman lihavuudesta.
8. Sillä ne ovat Herran kostopäivät, ja kostamisen vuodet, Zionin tähden.
9. Silloin sen ojat muutetaan pieksi, ja hänen multansa tulikiveksi; ja sen
maakunta pitää muuttuman palavaksi pieksi,
10. Jonka ei pidä päivällä eikä yöllä sammuman, mutta savun pitää siitä ijankaikkisesti
nouseman; ja se pitää hävitettämän suvusta sukuun, niin ettei yhdenkään pidä
käymän sen lävitse ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
11. Vaan ruovonpäristäjäin ja tarhapöllöin pitää sen omistaman, yökköin ja kaarneitten
pitää siellä asuman; sillä hän on vetävä nuoran sen ylitse, niin että sen pitää
autioksi tuleman, ja ojennuskiven, niin että sen pitää tyhjäksi tuleman.
12. Niin että sen herrat pitää kutsuttaman herroiksi ilman maakuntaa: ja kaikki
sen pääruhtinaat pitää saaman lopun.
13. Ja orjantappurat pitää kasvaman hänen salissansa, nokulaiset ja ohdakkeet
sen linnoissa; ja pitää oleman lohikärmeitten asumasia ja yökköin laitumet.
14. Silloin pitää metsän eläimet kohtaaman toinen toistansa, yhden liekkiön
pitää toista huutaman; ja kauhiat yölinnut pitää myös siellä asumasiansa saaman
ja siellä levon löytämän.
15. Hyypiän pitää myös siellä pesänsä pitämän ja muniman, hautoman ja kuoriman
sen varjon alla; ja korpihaukat parinensa pitää myös sinne kokoontuman.
16. Etsikäät nyt Herran kirjaa ja lukekaat: ei yhtään näistä pidä puuttuman,
ei pidä näistä kaivattaman yhtä eli toista; sillä hän on se, joka minun suuni
kautta käskee, ja hänen henkensä tuo sen kokoon.
17. Hän heittää arpaa heistä, ja kädellänsä jakaa mitan heidän seassansa; että
heillä pitää siellä oleman perintö ijankaikkisesti, ja suvusta sukuun siellä
asuman.