1. Sitte tapahtui Ahaksen Jotamin pojan, Ussian pojan, Juudan
kuninkaan aikana, että Retsin Syrian kuningas, ja Peka Remalian poika, Israelin
kuningas, vaelsivat Jerusalemiin, sotimaan sitä vastaan; mutta ei he taitaneet
sitä voittaa.
2. Silloin sanottiin Davidin huoneelle: Syrialaiset luottavat Ephraimiin. Silloin
vapisi hänen sydämensä ja hänen kansansa sydän, niinkuin puut vapisevat metsässä
tuulesta.
3. Mutta Herra puhui Jesaialle: mene nyt Ahasta vastaan, sinä ja poikas SearJasub,
ylimmäisen vesilammikon kanavan päähän, tiellä vanuttajakedolle.
4. Ja sano hänelle: kavahda ja pysy alallas, älä pelkää, älköön myös sydämes
vapisko näitä kahta suitsevan kekäleen päätä, Retsinin ja Syrialaisten, ja Remalian
pojan vihaa.
5. Että Syrialaiset ovat pitäneet pahoja juonia sinua vastaan, niin myös Ephraim
ja Remalian poika, ja sanovat:
6. Me tahdomme mennä ylös Juudaan, ja herättää häntä, ja jakaa sen keskenämme,
ja tehdä siihen Tabealin pojan kuninkaaksi.
7. Sillä näin sanoo Herra, Herra: ei sen pidä pysymän, eikä näin oleman.
8. Vaan niinkuin Damasku on Syrian pää, niin pitää Retsinin oleman Damaskun
pään. Ja viiden ajastajan perästä seitsemättäkymmentä, pitää Ephraimin tuleman
perikatoon, niin ettei heidän enään pidä kansana oleman.
9. Ja niinkuin Samaria on Ephraimin pää, niin pitää Remalian poika oleman Samarian
pään. Jollette usko, niin ette vahvistu.
10. Ja Herra puhui taas Ahakselle ja sanoi:
11. Pyydä siunulles merkkiä Herralta sinun Jumalaltas, taikka alhaalle syvyyteen,
eli ylhäälle korkeuteen.
12. Niin Ahas sanoi: en ano ja en tahdo Herraa kiusata.
13. Niin hän sanoi: kuulkaat siis te Davidin huone: vähäkö se teille on, että
te ihmisiä vastoin teette, mutta myös teette minun Jumalaani vastoin?
14. Sentähden antaa itse Herra teille merkin: katso, neitsy siittää ja synnytää
pojan, sen nimi pitää kutsuttaman Immanuel.
15. Voita ja hunajaa hän syö, tietääksensä hyljätä pahaa ja valita hyvää.
16. Sillä ennenkuin poikainen oppii hylkäämään pahaa ja valitsemaan hyvää, pitää
se maa, jotas kauhistut, kahdelta kuninkaalta hyljättämän.
17. Mutta Herra antaa sinun, sinun kansas ja isäs huoneen päälle tulla, Assyrian
kuninkaan kautta, ne päivät, jotka ei sitte tulleet ole, kuin Ephraim erkani
Juudasta.
18. Ja tapahtuu, että Herra viheltää sinä päivänä kärpäsiä Egyptin virtain äärestä,
ja kimalaisia Assurin maalta;
19. Että he tulevat ja sioittavat kaikki tyynni itsensä hävinneihin laaksoihin,
ja kiven rakoihin, ja kaikkiin mättäisiin ja pensaisiin.
20. Silloin Herra ajelee pään ja karvat jaloista, ja ottaa pois parran palkatulla
partaveitsellä, niiden kautta, jotka silä puolella virtaa ovat, Assyrian kuninkaan
kautta.
21. Siihen aikaan pitää yhden miehen yhtä lehmää ja kahta lammasta kaitseman,
22. Ja saaman niin paljon rieskaa, että hän saa syödä voita; sillä se joka jää
maahan, saa voita ja hunajaa syödä.
23. Sillä siihen aikaan tapahtuu, että kussa nyt on tuhannen viinapuuta, jotka
maksavat tuhannen hopiapenninkiä, siellä pitää orjantappurat ja ohdakkeet oleman.
24. Ja sinne mennään nuolella ja joutsella; sillä koko maassa pitää oleman orjantappurat
ja ohdakkeet;
25. Niin ettei taideta tulla kaikkiin niihin mäkiin, joita lapiolla kaivetaan,
orjantappurain, mätästen ja ohdakkeiden tähden; vaan härjät annetaan siinä käydä,
ja lampaat sitä tallata.