1. Ja seitsemän vaimoa tarttuvat silloin yhteen mieheen, ja
sanovat: me tahdomme itseämme elättää ja vaatettaa; anna meitä ainoastaan sinun
nimelläs nimitettää, että häväistyksemme otettaisiin meiltä pois.
2. Sinä päivänä on Herran vesa oleva rakas ja kallis; ja maan hedelmä jalo ja
kaunis niiden tykönä, jotka Israelista vapahdetaan.
3. Ja on tapahtuva, että se joka Zionissa jäljellä on, ja se joka Jerusalemissa
jäänyt on, pitää pyhäksi kutsuttaman; jokainen kuin kirjoitettu on eläväin seassa
Jerusalemissa.
4. Silloin Herra pesee Zionin tytärten saastaisuuden, ja viruttaa Jerusalemin
verenviat hänestä pois, tuomitsevan ja polttavan hengen kautta.
5. Ja Herra saattaa kaiken Zionin vuoren asumisen ylitse, ja kussa ikänä se
koottu on, päivällä pilven ja savun, ja tulen paisteen yöllä palamaan; sillä
suojelus pitää oleman kaiken kunnian ylitse.
6. Ja maja pitää oleman päivän varjoksi hellettä vastaan, ja turva ja varjelus
rajuilmaa ja sadetta vastaan.