1. Papilla, Leviläisillä ja kaikella Levin sukukunnalla ei pidä
osaa eli perintöä Israelissa oleman. Herran uhria ja hänen perintöänsä pitää
heidän syömän.
2. Sentähden ei pidä hänellä perimistä oleman veljeinsä keskellä; sillä Herra
on hänen perimisensä, niinkuin hän on hänelle sanonut.
3. Ja tämä on pappein oikeus kansalta ja niiltä, jotka uhraavat härjän tahi
lampaan: Papille annettakaan lapa, leukaluut ja sisällykset,
4. Ja uutisen jyvistäs, viinastas, öljystäs, ja liemenet lampaistas pitää sinun
antaman hänelle.
5. Sillä Herra sinun Jumalas on hänen valinnut kaikista sinun sukukunnistas,
seisomaan ja palvelemaan Herran nimeen, hän ja hänen poikansa jokapäivä.
6. Koska Leviläinen tulee jostakusta sinun portistas, koko Israelista, kussa
hän vieras on, ja hän tulee kaikesta sielunsa himosta siihen paikkaan, jonka
Herra valinnut on;
7. Niin palvelkaan hän Herran Jumalansa nimeen, niinkuin kaikki muutkin Leviläiset
hänen veljensä, jotka siellä seisovat Herran edessä.
8. Ja heidän pitää yhden verran osaa saaman syödäksensä, paitsi sitä mitä hänellä
on vanhempainsa myydestä hyvyydestä.
9. Koskas tulet siihen maahan, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa, niin
älä opi tekemään sen kansan kauhistusten jälkeen.
10. Ei yksikään pidä sinun seassas löyttämän, joka poikansa eli tyttärensä käyttää
tulessa, eli joka on ennustaja, päivän valitsija, tietäjä, tahi velho,
11. Tahi lumooja, tahi noita, tahi merkkein tulkitsija, tahi joka kuolleita
kysyy.
12. Sillä joka senkaltaisia tekee, on Herralle kauhistus, ja senkaltaisten kauhistusten
tähden ajaa Herra sinun Jumalas heidät ulos sinun edestäs.
13. Sinun pitää oleman vakaa Herran sinun Jumalas edessä.
14. Sillä nämät kansat, joiden maan sinä omistat, kuulevat päivän valitsioita
ja ennustajia: mutta sinulle ei ole niin Herra sinun Jumalas sallinut.
15. Vaan Prophetan sinun seastas, sinun veljistäs, minun kaltaiseni, herättää
sinulle Herra sinun Jumalas: häntä kuulkaat.
16. Kaiken se jälkeen kuin sinä anoit Herralta sinun Jumalaltas Horebissa kokouksen
päivänä, sanoen: en minä voi enää kuulla Herran minun Jumalani ääntä, enkä silleen
voi suurta tulta nähdä, etten minä kuolisi,
17. Ja Herra sanoi minulle: he ovat oikein puhuneet,
18. Minä herätän heille Prophetan heidän veljistänsä niinkuin sinä olet, ja
minä panen minun sanani hänen suuhunsa: hän puhuu heille kaikkia mitä minä hänelle
käsken.
19. Ja tapahtuu, että joka ei minun sanaani kuule, jonka hän minun nimeeni puhuu,
häneltä minä sen vaadin.
20. Mutta jos joku propheta ylpeydestä puhuu minun nimeeni sitä mitä en minä
hänen käskenyt puhua, ja se joka puhuu muiden jumalain nimeen, sen prophetan
pitä kuoleman.
21. Jos sanot sydämessäs: kuinka me tiedämme, mitä sanoja ei Herra ole puhunut?
22. Kuin propheta puhuu Herran nimeen, ja ei siitä mitään ole, eikä niin tapahdu,
niin ne ovat ne sanat, joita ei Herra ole puhunut: se propheta on sen puhunut
ylpeydestänsä, älä pelkää häntä.